Yläpuolella näet tyhjät purkit. Näihin purkkeihin säilöin hilloa, puolukkahilloa. Urakka oli teoriassa hirmu helppoa ja hetkessä tehty. Nyt Ebban mamma ymmärtää miksi Ebban mummi oli kuin viulun kieli ja keittiö kiellettyä aluetta silloin kun mummi hääri hillojen ja mehujen kimpussa. Ebban mammallakin oli hivenen hikiset paikat puolukoita keitellessä. Yhdistelmänä kuumat hillopurkit ja pienet lapset oli aikamoista hazarditouhua, huh. Loppu hyvin kaikki hyvin. Osa Puumalan puolukoista päätyi sellaisenaan pakkaseen ja osa hilloina näihin purkkeihin.
Ystäväni, tämä on keski-ikää! mukavaa viikon alkua ja varokaa kuumaa hilloa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti